Ajattelin nyt kertoa vähän tästä mun ylipainosta, kun kerta valitsin blogin nimeksi tuollaisen ylipainosta muistuttavan nimen. Mä olen niin pitkään kun muistan ollut ylipainoinen. En vielä vauvana ollut, mutta varmaan siinä 7 vuotiaana mulla oli jo masua vähän enemmän kuin muilla kavereilla. En tiedä mistä se johtuu, kotona saatiin aina itsetehtya ihan perus kotiruokaa ja jalkapalloakin pelasin, mutta jostain syystä sitä mahaa kuitenkin oli. En ollut kuitenkaan mitenkään merkityksellisesti ylipainoinen, sitä masua vaan oli vähän, sellainen söpö pömppis.
Siitä se sit kuitenkin alko, oon ollut ylipainoinen siitä lähtien tähän päivään. Toki onnistuin laudutamaan noin kahdeksan kiloa puolitoista vuotta sitten, mutta mulla kävi klassisesti, eli kaikki tuli takaisin ja vielä korkoineen kaikkineen. Että semmoista. Just kun olin suht tyytyväinen itseeni ja näytin jopa ihan kohtalaisen hyvältä, niin mopo karkaasi kädestä ja lihoin. En varmaan osaa edes selittää kuinka vihainen ja pettynyt mä olen itseeni että mä päästin itseni hunompaan kuntoon kuin mitä mä oon koskaan ollut, ja tällä hetkellä olen todella huonossa kunnosa, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ylipaino syö mun voimia todella paljon ja ei mene tuntiakaan kun en miettisi että vitsi mä näytän rumalta. Se on niin rasittavaa ja kamalaa kun oma peilikuva ei vaan ole sitä mä itse haluisi sen olevan.
Mä mietin aina että sit kun mä oon laiha niin teen tätä ja tota, sit kun mä oon laiha niin mä meen sinne ja sinne, mutta mitä jos mä en koskaan ole laiha? Joudunko lykkäämään kaikkia jänniä ja hauskoja juttuja kunnes olen niin vanha että en enää pysty niitä tekemään, ja elänkö sit vaan todella tylsää elämää neljän seinän sisälla miettien että sit ku oon laiha niin voin taas elää?
Mä olen suoraan sanottuna kyllästynyt tähän odottamiseen ja tylsään elämää, mä haluan kokea asioita ja nauttia elämästä. Se on vaan niin hirmu vaikeeta kun ei ole tyytyväinen itseensä. Nyt kun mietin tätäkin syksyä, me hiihdetään kohta marraskuuta ja mitä mä olen tehnyt? Aika on mennyt ihan ohi ja järkytyin kun huomasn että oho, lokakuuhan on ihan just loppu, mä luulin että nyt ollaan vielä jossain ihan lokakuun alussa. Päivät vaan menevä ohi kun ei tee mitään.
Tässä mä nyt lupaan, että mä yritän jatkossa nauttia elämästä vaikka mä oonki ylipainoinen. Koska elämästä on oikeasti nautittava silloin kun siitä vielä voi nauttia. Nyt en enää aijo odottaa että sit ku mä oon laiha niin mä teen asioita, mä aijon tehdä asioita nyt samalla kun mä yritän laihduttaa, ja sit jos onnistun laihdutuksen kanssa, niin nautin entistä enemmän elämästi.
Tässä vielä vähän motivaatio kuvia mulle niistä ajoista kun olin vähän laihempi:
